Kognitiivinen käyttäytymisterapia

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) on yhdistelmä käyttäytymisterapiaa ja kognitiivista terapiaa. Käyttäytymisterapioissa keskitytään tarkastelemaan ihmisen ongelmia ja vahvuuksia käyttäytymisinä ja tavoitellaan sellaisten taitojen oppimista, jotka mahdollistavat arvokkaan, tyydyttävän ja vähemmän kuormittavan elämän. Kognitiivisissa terapioissa taas keskitytään tarkastelemaan ihmisen tilannetta pääosin hänen ajatusmalliensa kautta. Luomalla uusia, paremmin ihmistä hyödyttäviä ajatusmalleja, voidaan ratkoa monia kokemiamme ongelmia.

Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa painotetaan yksilön vuorovaikutusta (sosiaalisen) ympäristönsä kanssa nykyhetkessä ja siinä tarkastellaan asiakkaan käyttäytymistä ja menettelyä eri tilanteissa hänen pyrkiessään ratkaisemaan ongelmiaan ja pulmiaan. Terapian tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan sellaisia elämäntaitoja ja uusia käyttäytymismalleja, jotka lisäävät hänen elämänlaatuaan ja kykyään selviytyä nykytilanteessa. Asiakasta autetaan määrittelemään tavoitteet, joihin terapiassa pyritään.

 

Kognitiivisen käyttäytymisterapian toteutus

Kognitiivinen käyttäytymisterapia perustuu käyttäytymisanalyysiin ja on tavoite- ja asiakaskeskeinen terapiamuoto. Yhdessä terapeutin kanssa asiakas sopii noudatettavan hoitosuunnitelman käyttäytymisanalyysin pohjalta ja sitä toteutetaan yhteistoimin.  Käytännön toteutus voi olla tunteen säätely- tai hyväksyntätapojen oppimista, uusien ajattelutapojen löytämistä ja elämäntilanteisiin sopeutumisen helpottumista. Hoito on kokonaisvaltaista, joten siinä huomioidaan vallitsevat olosuhteet, toiminta, ajatukset, tunteet ja fysiologiset reaktiot, jotka ovat keskenään jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on ongelmallisen käyttäytymisen vähentyminen arjessa ja uusien toimivampien käyttäytymismallien harjoittelu. Terapia voidaan toteuttaa yksilö-, pari- tai perheterapiana sopimuksen mukaan.

Terapiapitää sisällään useita itsenäisiä psykoterapian muotoja; ne ovat aktiivisia, tavoitteellisia, strukturoituja ja pääosin nykyhetkeen keskittyviä. Tällaista psykoterapiaa voidaan tehdä joko aikarajoitteisesti eli tietty käyntimäärä muutaman kuukauden aikana tai pidempänä, muutamia vuosia kestävänä, psykoterapiana.

Hoidossa käytetään myös kotitehtäviä, jotka täydentävät ja tehostavat hoitoa. KKT:n vaikuttavuus on todettu hyväksi monien eri psykiatristen häiriöiden ja psykologisten ongelmien hoidossa.

 

Lasten ja nuorten kognitiivinen käyttäytymisterapia

Kognitiivisen käyttäytymisterapia on yleiskäsite niille psykoterapeuttisille menetelmille, joilla pyritään vähentämään psyykkistä kärsimystä ja haitallista käyttäytymistä kognitiivisia prosesseja muokkaamalla.

Terapia perustuu oletukseen, että tunteet ja toiminta ovat suurelta osin ajatusten ja uskomusten seurausta. Ympäristön ärsykkeille annetut merkitykset ja tulkinnat vaikuttavat käyttäytymiseen ja tunteisiin.

Kognitiivisessa prosessoinnissa (aistihavaintojen käsittely, ajattelu, päätelmien teko jne.) voi olla puutteita ja vääristymiä, jotka vaikuttavat tunteisiin ja toimintaan.

Kognitiivisella ja käyttäytymiseen vaikuttavilla terapiamenetelmillä voidaan saada aikaan muutosta ajattelussa, tunteissa ja käyttäytymisessä.

Työskentelyssä painotetaan normaalistavaa psykoedukaatiota sekä ajattelun, tunteiden ja käyttäytymisen välisten yhteyksien tutkimista ja tunnistamista. Keskeistä on myös ajatusten ja uskomusten kanssa työskentely ja niiden muokkaaminen realistisemmiksi tai sopeutumista edistäviksi. Terapia on tavoitteellista ja jäsenneltyä, ja se perustuu aktiiviseen yhteistyöhön.

Lapsilla ja nuorilla käytetään ikä- ja kehitystasoon sovellettuina samoja kognitiivisen käyttäytymisterapian yleisiä lähestymis- ja työtapoja kuin aikuisilla. Kehityspsykologinen tieto eri ikävaiheiden taito-odotuksista ja mielensisäisen prosessoinnin luonteesta tulee ottaa huomioon terapiaa toteutettaessa.

Terapian suunnittelun ja kohdentamisen sekä työtapojen valinnan perustana käytetään käsitteellistämistä eli ongelmien laaja-alaista arvioimista. Arvioinnin kohteena ovat ainakin: ongelmat ja vahvuudet sekä ympäristön vaikutus lapsen toimintaan.

Keskeistä on myös ei-kielellisten, luovien menetelmien käyttö tunteiden, ajatusten ja käytöksen tutkimisessa sekä tiivis yhteistyö perheen kanssa. Alle kouluikäisten terapiamenetelmänä käytetään usein leikkiä, kouluikäisillä ja nuorilla voidaan käyttää samoja menetelmiä kuin aikuisilla sovellettuna lapsen tai nuoren kehitystasoon. Usein hyödynnetään lapsille ja nuorille tuttuja välineitä, kuten kielellisessä työskentelyssä sarjakuvia tai puhekuplia.

Menetelmiä ovat esimerkiksi:

• ajatusten, toiminnan ja tunteiden tarkkailu ja arviointi
• käytännön kokeet: odotusten ja oletusten testaaminen
• kotitehtävät
• uusien taitojen ja käyttäytymismallien opettelu
• positiivisen muutoksen vahvistaminen esim. palkkioilla

Terapiassa erityisesti lapsen tai nuoren ja terapeutin välinen yhteistyösuhde on tärkeä. Terapia voidaan toteuttaa yksilötapaamisina, yhteistapaamisina lapsen ja vanhempien kanssa (perheterapiana), ryhmämuotoisena tai tiettyyn ympäristöön (esim. koulu) vietyinä versioina.

Ratkaisukeskeinen psykoterapia

Ratkaisukeskeinen psykoterapia on voimavarasuuntautunut hoitomenetelmä, joka tukee ja auttaa asiakasta eteenpäin elämän hankaluuksissa, muutos- ja kriisitilanteissa. Ratkaisukeskeinen psykoterapia saa nopeasti aikaan muutosta ja helpotusta tilanteeseen.

Terapiaan voi tulla yksilönä, parina tai perheenä. Asiakkaan verkostot ja läheiset nähdäänkin voimavarana ja pulmia voidaan ratkoa yhteistyössä heidän kanssaan.

Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa terapeutti ja asiakas tekevät yhdessä yhteistyötä asiakkaan kokeman paremman elämän puolesta. Terapeutti on keskusteluissa tasavertainen ja aktiivinen. Hän kuuntelee, kysyy ja auttaa hahmottamaan mahdollisia uusia suuntia. Asiakkaan ongelmia ei lähdetä ratkomaan hänen puolestaan, ei etsitä syitä eikä syyllisiä. Keskusteluissa ei korosteta ongelmia tai mahdollista sairautta, vaan etsitään tapoja päästä elämään parempaa elämää – sellaista, mikä on hyvää ja tärkeää asiakkaalle itselleen. Tämän vuoksi käynnit muodostuvat usein innostaviksi, helpottaviksi ja mieltä keventäviksi.

Ratkaisukeskeinen työtapa on salliva. Sallivuus mahdollistaa sen, että terapiassa voidaan vapaasti käyttää muista työmuodoista lainattuja ideoita, kuten kognitiivisen terapian harjoituksia, narratiivisen terapian ulkoistamista, NLP-tekniikoita, tarinoita, kotitehtäviä, sopimuksia jne.

Ratkaisukeskeisen psykoterapian toteutuminen

Ratkaisukeskeinen terapia on usein kestoltaan lyhyttä; 1-15 käyntiä ja sitoutumista pitkäkestoiseen prosessiin tai säännölliseen tapaamisaikaan ei tarvita. Terapia voi olla tarvittaessa pitkääkin (1-3 vuotta). Käyntimäärä ja käyntien tiheys räätälöidään yhdessä sopivaksi. Tule keskustelemaan terapiamuodon soveltuvuudesta tilanteeseesi varaamalla aika. Käynti ei sido sinua pidempään hoitojaksoon.

Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa olennaista on löytää toimivia tapoja asiakkaan pulmatilanteisiin. Keskeistä on myönteinen tulevaisuusvisio, toiveikkuuden valaminen ja asiakasta kiinnostavien tavoitteiden asettaminen.

Ratkaisukeskeisessä terapiassa voidaan puhua myös asiakkaan aiemmista elämäntapahtumista, tarpeen mukaan joskus enemmän, joskus vähemmän. Uusi näkökulma menneeseen voi selkeyttää ajatuksia myös nykyisyydestä ja tulevaisuudesta.

Ratkaisukeskeinen psykoterapia voi olla joko lyhyttä tai pitkää. Useimmiten tapaamisia on 1-20.

Ota yhteyttä ja varaa aika, niin keskustellaan terapian mahdollisuuksista tilanteeseesi!
Minkä toivoisit olevan toisin keskustelujen jälkeen?